Oletko käynyt Cellessä? Jos et ole, tule ihmeessä tutustumaan minun huudeihin. Celle on aivan ihana paikka asua. Keskusta, jonka kuvessa kulkee Aller-joki, on täynnä romanttisia ristikkopuutaloja. Ravintolat, kahvilat ja yksityisten omistavat pienet putiikit täyttävät katukuvaa. Tietysti meillä on myös ketjuja, kuten H&M taikka Benetton. Lauantaisin ja keskiviikkosin kaupunki vilisee ostoskoreja kantavia asiakkaita. On toripäivä. Muuten melko hiljainen ja uneksiva kaupunki herää eloon, kun ruokaostoksilla olevat perheen äidit ja lauantaisin myös isät, sekä seniorit rupattelevat myyjien ja tuttavien kanssa kojujen lomassa. Korit täyttyvät hedelmistä, kasviksissta, juustosta, makkaroista ja kukista. Itseasiassa torilla voi ostaa melkein mitä vain elintarvikkeita. Tämä on pienen kaupungin idylliä. Jotkut tykkäävät siitä, jotkut eivät, minä rakastan sitä.
Miksi rakastan asua tässä 1000 vuotta vanhassa kaupungissa?
Aina kuulen valitusta, että Cellessä ei tapahdu mitään. Täällä ei ole yliopistoa eikä sen takia fiksuja nuoria. Pitää paikkansa, että noin 19 – 30 vuotiaat lukion käynneet nuoret aikuiset puuttuvat katukuvasta. Ja mukamas Cellessä ei tapahdu mitään: Huhtikuusta Syyskuunloppuun oli tänä vuonna jos minkä näköisiä tapahtumia ja joka viikonloppu. Jos haluaa mennä, mikään ei estä ja Hannoverikin on junalla vajaan puolentunnin päässä. Mutta miksi juuri minä tunnen oloni täällä hyväksi ja onnelliseksi?
Siihen on monta syytä. Minun perheeni Saksassa on vain mieheni ja koirani. Sukulaisia meillä ei täällä ole. Olemme molemmat muuttaneet muualta tänne. Silti tunnen kuuluvani pieneen kaupunkiini, varsinkin lauantaisin, toripäivänä. Minusta on ihanaa kulkea kaupungilla ja tervehtiä tuttuja, puolituttuja, työtuttuja ja niitä ihan lähimpiä tuttuja, minun ystäviä. Välillä pysähdyn vaihtamaan kuulumisia ja nauramaan hassuille asioille tai kiistelemään vaikka politiikkojen tyhmistä päätöksistä. Minulla ei ole juuria Saksassa, mutta kuulun Celleen, ehdottomasti. En ole täällä vieras, vaan se tuttu, jota tervehditään vienosti päätä nyökäyttäen, kädestä puristaen tai iloisesti halaten.
Elämänlaatuun vaikuttaa myös asunto ja ympäristö.
Selkeä juttu. Asumme noin 3,5 km keskusta vanhassa kaupunginosassa kuuden toimivan maatilan läheisyydessä. Meidän „kylä“ on Cellen vanhinta aluetta. Tykkään asua isossa omakotitalossa, jossa on tilaa touhuta ja hengittää. Kesällä asumme puoliksi pihalla. Kutsun tätä luksukseksi. En vaihtaisi mistään hinnasta pieneen kerrostaloasuntoon isossa kaupungissa. Hintataso alueellamme on niin matala, että en saisi samalla hinnalla esim. Helsingistä kuin varmaan 20 neliön asunnon. Kesällä olen pyörällä kymmenessä minuutissa joessa uimassa. Ympärillämme on paljon peltoja ja metsää ulkoilla ja lenkkeillä. Autobahnaa pitkin olen puolessa tunnissa Hannoverin keskusta. Celle on minulle täydellinen paikka asua, tehdä töitä ja nauttia elämästä ystävien kanssa. Jos matkustat Pohjois-Saksassa, pysähdy ihmeessä aineskin yhdeksi yöksi Celleen. Se kannattaa. 🙂
Vau, ihanalta vaikuttaa pikku kotikaupunkisi! Katsoin ihan kartasta missä se onkaan. Juuri syksyllä ajoimme siitä mieheni kanssa ohi ajaessamme tänne Espanjaan an, jossa vietämme talvet. Kuka ties vaikka poikkeisimme paluumatkalla siellä! Mukavaa talven jatkoa!
Celle sijaitsee todellakin kätevästi, jos on matkalla pohjoisesta etelään ja tietysti toistekki päin. Autobahna A7 ltä ei ole pitkä matka tänne. Ympäristössä on tietysti myös paljon tekemistä ja nähtävää, kuten esim. Bergen Belsenin keskitysreilu. Tervetuloa poikkeamaan ja aurinkoista talvea toivotellen sinne Espanjaan. Anu alias Saksantantta
Ihana juttu!
Kiitos ja kandee tulla tutustumaan Celleen.